Suomen rahapelijärjestelmä kohtaa kovaa kritiikkiä THL:n paljastaman huomattavan tilastovirheen vuoksi, joka antoi virheellisen kuvan kansainvälisen pelaamisen todellisesta laajuudesta. Tämä vääristynyt data on toiminut pohjana maamme lainsäädännölle, mikä herättää nyt vakavia kysymyksiä tehtyjen poliittisten päätösten ja sääntelyratkaisujen osuvuudesta.
Skandaali rahapelimarkkinoilla: Suomen lainsäädäntö pohjautui THL:n vakavaan tilastovirheeseen
Suomen rahapolipolitiikka on ajautunut myrskyn silmään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) myönnettyä massiivisen virheen vuoden 2019 rahapelitutkimuksessa. Virhe ei ollut vähäinen: se vääristi tilannekuvan suomalaisten pelaamisesta ulkomaisille sivustoille täysin, mikä on vaikuttanut suoraan maamme lainsäädäntöön ja päätöksentekoon.
12 % vai 38 %? Tilastovirhe, joka muutti kaiken
Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen alkuperäiset luvut väittivät, että vain 12 prosenttia suomalaisista pelaajista käytti muita kuin Veikkauksen palveluita. Asiantuntijat kyseenalaistivat luvut välittömästi, sillä kansainvälisten nettikasinoalustojen suosio, houkuttelevat bonukset ja korkeat palautusprosentit kertoivat toista tarinaa.
Nyt, kolme vuotta myöhemmin, totuus on paljastunut:
- Alkuperäinen väite: 12 % pelasi ulkomaille.
- Korjattu tieto: Peräti 38 % pelaajista käyttää muita kuin kotimaisia kanavia.
- Erotus: Huikea 25 prosenttiyksikön virhe, jota THL on kutsunut “näppäilyvirheeksi”.
Lainsäädäntö rakennettiin huterallle pohjalle
Tämä tilastollinen harha ei jäänyt vain paperille. Marinin hallituksen vuonna 2021 toteuttama arpajaislain uudistus perustui nimenomaan näihin virheellisiin lukuihin. Lakiesityksessä argumentoitiin, ettei ulkomaille pelaaminen ole kasvanut merkittävästi, mikä toimi perusteena Veikkauksen monopoliaseman sementoinnille.
Virheen seuraukset olivat kauaskantoisia:
- Monopolin suojelu: Päätöksenteko ohjattiin suojelemaan yksinoikeusjärjestelmää virheellisen tilannekuvan perusteella.
- Maksuestot ja rajoitukset: Hallitus pyrki vahvistamaan Veikkauksen asemaa keinotekoisesti muun muassa poliisin maksuestoilla, jotka on myöhemmin todettu resursseja kuluttaviksi ja vaikeasti valvottaviksi.
- Vääristynyt tilannekuva: Eduskunnalle annettiin kuva hallitusta markkinatilanteesta, vaikka todellisuudessa pelaajavirta ulkomaille oli jo tuolloin massiivista.
Miljardien eurojen viivästys?
Kriitikoiden mukaan tilastovirhe saattoi viivästyttää Suomen siirtymistä moderniin lisenssijärjestelmään useilla vuosilla. Mikäli päättäjillä olisi ollut käytössään oikeat luvut jo vuonna 2020, selvitystyö markkinan avaamisesta olisi todennäköisesti aloitettu huomattavasti aikaisemmin.
Tämä viivästys on tullut kalliiksi:
- Menetetyt verotulot: Valtio on menettänyt arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja vuosittain verotuloina, jotka nyt valuvat suoraan ulkomaille.
- Pelaajien suojelu: Lisenssijärjestelmä mahdollistaisi tehokkaamman valvonnan ja vastuullisen pelaamisen työkalut kaikille toimijoille.
THL:n vastaus ja tulevaisuuden näkymät
Vaikka THL on myöntänyt numerovirheen, laitos on pysynyt kannassaan, ettei virhe välttämättä osoita dramaattista muutosta markkinaosuuksissa. On kuitenkin mielenkiintoista, että korjaus julkaistiin juuri hallitusneuvotteluiden kynnyksellä, kun keskustelu Suomen siirtymisestä rahapelilisenssiin on kiihtynyt.
On selvää, että seuraavat askeleet Suomen rahapelikentällä otetaan nyt huomattavasti realistisemman – ja karumman – datan valossa. Monopolin murtuminen näyttää väistämättömältä, kun on paljastunut, että nykyinen järjestelmä rakennettiin osittain valheellisten tilastojen varaan.
